Riistanhoito

Riistanhoitoyhdistys

Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason yksikkö, joka toimialue on yleensä yhden tai kahden kunnan alue. Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla.

Riistanhoitoyhdistyksen jäseniä ovat kaikki kuluvana metsästysvuonna riistanhoitomaksun maksaneet henkilöt. Riistanhoitomaksun maksanut metsästäjä voi olla sen riistanhoitoyhdistyksen jäsen, jonka toiminta-alueella hänellä on kotipaikka tai jonka alueella hänellä on metsästysoikeus tai vähintään vuodeksi kirjallinen lupa harjoittaa metsästystä. Samanaikaisesti henkilö voi kuulua vain yhteen riistanhoitoyhdistykseen.

Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys määräytyy käytännössä jo heti silloin kun uusi metsästäjä on suorittanut metsästäjätutkinnon. Tutkinnon vastaanottaja kysyy uudelta metsästäjältä, mihin riistanhoitoyhdistykseen hän haluaa liittyä ja tieto ilmoitetaan metsästäjärekisteriin. Ellei uusi metsästäjä muuta ilmoita, hänet merkitään yleensä asuinpaikkansa riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi.

Uuden metsästäjän kannattaa liittyä sen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka alueella hänellä on metsästysoikeus (metsästysseuran jäsenyys) tai jonka alueella hän tietää tulevansa pääsääntöisesti metsästämään. Näin hänelle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa metsästysaluettaan koskeviin asioihin riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa.

Riistalaskenta

Riistakantojen laskennassa on käytössä useita menetelmiä. Kaikkein parhaiten asiasta pääsee jyvälle Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen nettisivuilta.

Sivulta löytyy ohjeita riistakolmiolaskentaan, hirvikannan seurantaan, vesilintukantojen seurantaan sekä peltokolmiolaskentaan.

Riistan ruokinta

Eläinten talviruokinta on yksi oleellinen osa riistanhoitotyötä. Ilmastonmuutoksesta huolimatta pohjolan talvi on melkoinen koetus monille eläimille. Ihminen voi kuitenkin auttaa metsän eläimiä selviämään helpommalla talvesta. Varsinkin monia riistaeläimiä ruokitaan talvisin. Talviruokinta onkin yksi riistanhoidon muoto. Lajeja, joita ruokitaan talvella ovat muun muassa:

-Jänikset

-Metsäkauris

Yleensä näiden lajien ruokinnan yhteydessä myös muut lajit, kuten monet pikkulinnut pääsevät ruoka-apajalle. Niinpä riistan talviruokinta auttaa myös muita lajeja selviämään talven yli. Ruokinta tulee aloittaa riittävän aikaisin syksyllä, jotta eläinten ruoansulatus ehtii tottua uudenlaiseen ravintoon.

Muista, että ruokintapaikka vaatii aina maanomistajan luvan!

Pienpetometsästys

Pienpetojen metsästämisellä on pitkät perinteet suomalaisessa eräkulttuurissa. Turkisten arvon romahdettua pienpetojen metsästyksen motiivina on ollut lähinnä riistanhoitotyön tekeminen.

On tärkeää korostaa maahamme saapuneiden tulokaspetojen (minkin ja supikoiran) metsästämisen tärkeyttä, mutta myös alkuperäisten pienpetojemme (ketun, näädän ja mäyrän) metsästystä. Pienpetokannat ovat paisuneet suuriksi luontaisten vihollisten puuttumisen sekä hyvän ravintotilanteen vuoksi.

Esimerkiksi vesi- ja metsäkanalintumme kärsivät tilanteesta pahiten pienpetojen aiheuttamien pesä- ja poikastuhojen vuoksi. Pienpetojen pyyntiin tarvitaan lisää aktiivisia auttajia ja sen tulisi olla jokaisen metsästäjän velvollisuus. Tällä toiminnalla voimme varmistaa sen, että seuraavillakin sukupolvilla on mitä metsästää. Aktiivisen pienpetopyynnin vaikutuksista päästään nauttimaan jo parissa vuodessa, kunhan toiminnassa on mukana riittävän monta metsästäjää.

Suurpetohavainnot

Seuran alueella tavataan kaikkia Suomen suurpetoja. Suurpetoja ovat ilves, susi, karhu ja ahma. Toiset lajit ovat yleisempiä kuin toiset, mutta kaikista havainnoista olisi suotavaa tehdä välittömästi suurpetoilmoitus seuran petoyhdysmiehelle, myös jälkihavainnot.

Kun teet suurpetohavainnon toimi seuraavasti:

• Määritä laji ja yksilömäärä huolellisesti
• Mittaa jäljistä etutassun leveys (susihavainnosta myös pituus)
• Ilmoita havaintosi yksityiskohdat, tarkka sijainti ja havaintoaika petoyhdyshenkilölle

Alueen petoyhdyshenkilöinä toimivat:

Matti Pirkkalainen 0400275571

Tuomo Pirkkalainen 0405127706

Mika Häkkinen 0400 594 222

Saalis- ja riistanhoitoilmoitukset

Saalis- ja petokantojen seurannan kannalta on tärkeää, että jokainen metsästäjä täyttää saalis- ja riistanhoitoilmoituksen. Saalisilmoituksen voit lähettää sihteerille Yhteydenottolomakkeen kautta.

Käy katsomassa metsästysajat Metsästäjäin Keskusjärjestön sivuilta: Metsästysajat